Greenlights

Olen elänyt tätä elämää viisikymmentä vuotta, yrittänyt ratkaista sen arvoitusta neljäkymmentäkaksi vuotta ja pitänyt päiväkirjaa vihjeistä siihen viimeiset kolmekymmentäviisi vuotta. Muistiinpanoja onnistumisista ja epäonnistumisista, iloista ja suruista, asioista, jotka saivat minut hämmästymään, ja asioista, jotka saivat minut nauramaan ääneen. Kuinka olla reilu. Kuinka vähentää stressiä. Kuinka pitää hauskaa. Kuinka satuttaa ihmisiä vähemmän. Kuinka tulla satutetuksi vähemmän. Kuinka olla hyvä mies. Kuinka löytää merkitys elämään. Kuinka olla enemmän minä.

Äskettäin rohkaistuin istumaan näiden päiväkirjojen ääreen. Löysin kokemuksiani, oppimiani ja unohtamiani läksyjä, runoja, rukouksia, reseptejä, uskomuksia siitä, mikä on tärkeää, upeita valokuvia ja läjän tarroja. Löysin luotettavan teeman, lähestymistavan elämään, joka antoi minulle enemmän tyydytystä silloin ja antaa edelleen: Jos tiedät, miten ja milloin käsitellä elämän haasteita—miten

—voit nauttia menestyksen tilasta, jota kutsun ”vihreiden valojen saamiseksi.”

Joten otin yksisuuntaisen lipun aavikolle ja kirjoitin tämän kirjan: albumin, levyn, tarinan elämästäni tähän asti. Tässä on viisikymmentä vuotta näkemistäni ja kokemistani, tuntemistani ja oivaltamistani, siisteistä ja häpeällisistä asioista. Armoa, totuuksia ja julmuuden kauneutta. Sillä selviämisiä, kiinnijäämisiä ja kastumisia yrittäessäni tanssia sadepisaroiden välissä.

Toivottavasti se on lääkettä, joka maistuu hyvältä, pari aspiriinia sairaalan sijaan, avaruusalus Marsiin ilman lentolupakirjaa, kirkossa käyntiä ilman uudestisyntymistä ja naurua kyynelten läpi.

Se on rakkauskirje.

Se on myös opas siihen, miten saada enemmän vihreitä valoja—ja miten ymmärtää, että keltaiset ja punaiset muuttuvat lopulta vihreiksi.

Onnea matkaan.